YouTube-videoiden autoreplay, ilmaisten pilvipalveluiden luotettavuus ja tietokonekorjaamojen ammattietiikka

YouTube-videoiden autoreplay

Jos sitä lempibiisiään haluaa kuunnella videon kera YouTubesta useita kertoja peräkkäin joutumatta painelemaan toistuvasti nappeja, konsteja tähän löytyy Internetin ihmemaailmasta niinikään useita.

Selainkohtaiset ohjeet vaikuttavat turvallisilta ja selkeiltä. Jos käytössä on Chrome-selain, kätevintä lienee hoitaa asia tässä videossa esitetyllä tavalla. Firefoxin ohje löytyy täältä.

Kokeilla sietää myös tätä. Vaikutti kaikkein yksinkertaisimmalta tavalta, mutta en mene takuuseen sen toimivuudesta kaikissa tapauksissa, enkä myöskään laillisuudesta tai turvallisuudesta. Katsojapalautteen perusteella kuitenkin kätevä vinkki.

Helpon, mutta niinikään jokseenkin varmentamattoman oloisen tavan löytää myös täältä. Tätä tapaa en ole kokeillut, enkä niin ollen voi mennä takuuseen sen toimivuudesta tai laillisuudesta saati turvallisuudesta.

Ilmaisten pilvipalveluiden luotettavuudesta

Melko kattava ja informatiivinen lista ilmaisista pilvipalveluista löytyy MuroBBS:n keskustelupalstalta täältä. Koko ketju kannattaa lukea, vaikka se on pitkä. MuroBBS:n foorumi on muutenkin ihan kelpo tiedon lähde, jos on aikaa ja halua selata ketjuja. Keskustelu on moniulotteista ja -tasoista, niin kuin aina, kun edistyneet asianharrastajat kokoontuvat. Kuitenkin maallikkotasolla tietokoneen kanssa pärjäileväkin voi sieltä löytää avun.

Vaikeampi, ja tavattoman laaja, on sitten kysymys esimerkiksi siitä, kuka voi nähdä pilvipalveluihin talletettuja aineistoja.

Palveluntarjoajilla on jossain määrin pääsy käyttäjien tallettamiin sisältöihin. Esimerkiksi haitalliseksi katsottu sisältö voidaan poistaa. Siksipä kaikki arkaluontoinen aineisto kannattaa tallettaa muualle kuin pilveen, esimerkiksi muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle.

Mediassa pyörii myös väitteitä, että eri valtioiden turvallisuusviranomaiset seuraisivat käyttäjien toimintaa. Hyviä ohjeita ja periaatteita pilvipalvelujen käyttöön löytyy Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta. Viime marraskuussa oli kuukauden teemana nimenomaan yksityishenkilöiden sekä organisaatioiden pilvipalvelut ja niiden turvallisuus. Kuten Kyberturvallisuuskeskuksen artikkelissa todetaan, tietovuotojen riski on aina olemassa ja sataprosenttisen luotettavaa pilvitallennuspalvelua tuskin on.

Varmuuskopiolevylle murtautuminen edellyttää pääsyä tilaan, jossa sitä säilytetään. Verkkopalveluun murtautumiseen riittää käyttäjätunnuksen ja salasanan hankkiminen esimerkiksi tietojenkalastelun avulla.

Tietojenkalastelusta on lisätietoa mm. täällä.

Pilvipalvelujen tarjoajien sisältö- ja tietoturvapolitiikkaan lienee varmaan paras perehtyä kunkin palveluntarjoajan omilla nettisivuilla tai tukiportaalissa.

Joka tapauksessa on suotavaa tallentaa kaikki itselle arvokkaat tiedot muuallekin kuin pilvipalveluun, ja mieluiten johonkin ulkoiseen tallennusvälineeseen, kuten ulkoinen kovalevy, usb-tikku, DVD-levy tms. Luottamuksellisia tietoja, salasanoja, tunnuslukuja tms. ei koskaan tule tallettaa pilvipalveluun.

Tietokonekorjaamojen ammattietiikka

Eräs lukija pohdiskeli, minkälainen riski on omien salasanojen tai muiden tietojen jne kulkeutumisesta vääriin käsiin, jos koneen toimittaa huoltoon tai korjaamoon.

Yleisesti it-alan työntekijöiltä edellytetään luottamuksellisuuden ylläpitoa. Esimerkiksi helpdesk-työntekijä ei saa paljastaa mitään asiakkaan tietoja, liikesalaisuuksia, tai henkilötietoja joita hänen saatavilleen saattaa tulla konetta tai ohjelmistoja huoltaessaan tai korjatessaan. Tästä voidaan myös sopia kirjallisesti.

On myös olemassa erillinen eettinen säännöstö, jonka on laatinut Tietotekniikan liitto ry.

Samoin alalla hyvin laajalti käytössä olevat IT2010-sopimusehdot velvoittavat yleisten sopimusehtojen 7. kohdassa seuraavasti:

7 SALASSAPITO

7.1 Sopijapuoli sitoutuu pitämään luottamuksellisina toiselta sopijapuolelta saamansa aineistot ja tiedot, jotka on merkitty luottamukselliseksi tai jotka on sellaisiksi ymmärrettävä, sekä olemaan käyttämättä niitä muihin kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske aineistoa tai tietoa, (a) joka on yleisesti saatavilla taikka muuten julkista, (b) jonka vastaanottava sopijapuoli on saanut kolmannelta osapuolelta ilman salassapitovelvollisuutta, (c) joka oli vastaanottavan sopijapuolen hallussa ilman niitä koskevaa salassapitovelvollisuutta ennen niiden saamista toiselta sopijapuolelta, (d) jonka vastaanottava sopijapuoli on itsenäisesti kehittänyt hyödyntämättä toiselta sopijapuolelta saamaansa aineistoa tai tietoa taikka (e) jonka vastaanottava sopijapuoli on velvollinen luovuttamaan lain tai viranomaismääräyksen perusteella.

7.2 Sopijapuolen on välittömästi lopetettava toiselta sopijapuolelta saamansa luottamuksellisen aineiston ja tietojen käyttäminen sekä pyynnöstä palautettava tai hävitettävä kyseinen aineisto luotettavalla tavalla kaikkine kopioineen, kun sopimus päättyy tai kun sopijapuoli ei enää tarvitse kyseistä aineistoa tai kyseisiä tietoja sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Sopijapuolella on kuitenkin oikeus säilyttää lain tai viranomaismääräyksen edellyttämä aineisto.

7.3 Sopijapuolella on oikeus käyttää toimituksen yhteydessä hankkimaansa ammattitaitoa ja kokemusta.

7.4 Tähän kohtaan 7 liittyvät oikeudet ja velvollisuudet jäävät voimaan sopimuksen päättymisen jälkeenkin. Ellei kirjallisesti ole toisin sovittu, nämä oikeudet ja velvollisuudet päättyvät 5 vuoden kuluttua sopimuksen päättymisestä. Sopimuksen päättymisellä ei kuitenkaan ole vaikutusta tähän kohtaan 7 liittyviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jos voimassaolevasta lainsäädännöstä seuraa edellä tässä kohdassa 7.4 todettua pidempi salassapitovelvollisuus.

IT2010-sopimusehtojen 1. kohdan mukaan ”näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan tietotekniikan tuotteiden kauppaan ja käyttöoikeuden luovutukseen sekä palveluihin”.

Suomen lainsäädännössä on myös säännöksiä liittyen yleisemmin vaitiolovelvollisuuteen. Esimerkiksi henkilötietolain 33 §:ssä ja 42 §:ssä on asiaa koskevia määräyksiä.

Ilmaiset tietoturvaohjelmat: risuja vai ruusuja?

Lukijakysymyksiä on esitetty jälleen. Tällä kertaa mietityttävät internetistä ladattavat, ilmaiset virustorjunta/tietoturvaohjelmat.

Tietoturva- ja virustorjuntaohjelmia on tänä päivänä välttämätöntä käyttää ainakin tietokoneissa, jotka ovat yhteydessä internetiin. Mutta mistä sen tietää, mikä ohjelma on itse kullekin koneelle tai käyttäjälle paras? Rahalla toki saa hyviä ja luotettavia ohjelmia, mutta entä jos syystä tai toisesta joutuukin turvautumaan ilmaisohjelmiin?

Ja mitä eroa on virustorjunta- ja tietoturvaohjelmalla, vai onko niillä mitään eroa?

Mitä on tietoturva? Mitä on virustorjunta?

Lyhyen johdatuksen niin tavattoman laajaan ja monikerroksiseen aiheeseen kuin tietoturva (tai tietoturvallisuus) voi löytää vaikkapa Wikipediasta:

Tietoturva (tai tietoturvallisuus) tarkoittaa tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista. Tietoturvallisuuden uhkina pidetään esimerkiksi erilaisia huijausyrityksiä, henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia, roskapostia, teollisuusvakoilua, piratismia, tietokoneviruksia, verkkoterrorismia ja elektronista sodankäyntiä. Tietoturvauhkia ovat luvaton pääsy, tiedon luvaton käyttö, salaisen tiedon paljastuminen, tiedon sekaannus, tiedon muuntuminen, salaisen tiedon tutkituksi tuleminen, tiedon kopioituminen ja tiedon hävi(tt)äminen.

Nopeasti voidaan siis päätellä, että virustorjuntaohjelma on väline, jolla henkilö voi suojautua tietoturvauhilta, ja erityisesti tietokoneviruksilta ja haittaohjelmilta. Suojautumisen tarve taas määräytyy sen mukaan, minkälaisessa käytössä tietokone on.

Tässä tekstissä käsitellään pc:ssä tai kannettavassa tietokoneessa käytettävien ilmaisten virustorjuntaohjelmien valintaa ja tutkitaan joitakin vaihtoehtoja satunnaisesti valittujen lähdeaineistojen perusteella.

Omaan käyttöön ja koneeseen parhaiten sopivan virustorjuntaohjelman etsintä kannattaa aloittaa perusasioista:

1. Minkälainen käyttöjärjestelmä tietokoneessa on, ja onko suunnitelmissa päivittää se uudempaan versioon lähiaikoina? Tämä vaikuttaa huomattavasti siihen, minkälainen virustorjuntaohjelma koneeseen voidaan ylipäätään ladata.

2. Minkälaisessa käytössä ja minkä ikäinen tietokone on? Onko se esimerkiksi pelikone vai käytetäänkö sitä pääasiassa nettisurffailuun tai sosiaalisessa mediassa hengailuun, vai onko se ammattikäytössä? Esimerkiksi pelikoneen omistaja tarvitsee ohjelman, joka ei keskeytä peliä vaan suorittaa tehtävänsä taustalla. Vanhanpuoleisen koneen käyttäjää sen sijaan kiinnostaa, miten virustorjunta vaikuttaa koneen suorituskykyyn tai tukeeko käyttöjärjestelmän versio virustorjuntaohjelmaa.

3. Hyödyllistä olisi myös tutustua suurimpien sertifiointi- ja testauspalvelujen vertailuihin (esimerkiksi VB100%, Checkmark, ICSA Labs, AV-Test, AV-Comparatives, NSS Labs).

4. Kuinka hyvin virustorjuntaohjelma pystyy havaitsemaan ongelmia? Parasta on valita ohjelma, joka toistuvasti saa vertailuissa parhaat arvosanat havaitsemiskyvyssä ja ennakoivassa suojauksessa.

5. Tee arvioita. Rajaa vaihtoehdot kahteen tai kolmeen sopivalta vaikuttavaan ohjelmaan ja testaa niitä. Jokainen tietokone on yksilö, eikä voi olla täyttä varmuutta siitä, miten viruksentorjuntaohjelma toimii juuri tietyssä koneessa.

Jos perusasioiden selvittämisen jälkeen yhä näyttää siltä, että tietokoneeseen on saatava ilmaisohjelma, voi valinnassa käyttää apuna vaikkapa seuraavaa, melko tuoretta vertailua:

Testatut ilmaisohjelmat olivat Avira Free Antivirus, Malwarebytes Anti-Malware Free, Avast Free Antivirus, AVG Antivirus Free ja Microsoft Windows Defender. Näitä kaikkia koekäytettiin samalla Acer Aspire E1 -kannettavalla tietokoneella, jossa oli Windows 8 -käyttöjärjestelmä, Core i3 prosessori ja 4 gigatavua RAM-muistia.

Parhaaksi osoittautui Avira Free Antivirus. Avira suojaa järjestelmää sekä laajalle levinneitä että ns. nollapäivän haittaohjelmia vastaan. Sen karu käyttöliittymä saattaa ensin ärsyttää, ja sen suorituskyky saattaa olla heikko koneissa, joissa on vähän RAM-muistia. Kuitenkin Avira on paras vaihtoehto silkan tehokkuutensa ja laajan ominaisuusvalikoimansa, mm. mobiiliportaalin ja lapsiturva-asetusten ansiosta.

Malwarebytes Anti-Malware Free ei ole varsinaisesti viruksentorjuntaohjelma, mutta se täydentää minkä tahansa ohjelman turvaa erinomaisesti. Se keskittyy laserintarkasti nollapäivän haittaohjelmien jäljittämiseen tietokoneesta. Erityisesti pidimme kameleontti-ominaisuudesta, joka naamioi ohjelman niin, etteivät haittaohjelmat tunnista sitä.

Avast Free Antivirusin käyttäjäystävällinen käyttöliittymä, hyvä suorituskyky ja ainutlaatuiset, jopa suhteellisen hienostuneet ominaisuudet miellyttivät testaajia. Se on hyvä ja luotettava ohjelma, mutta tässä keräilyssä se ei ollut paras virustorjunta- tai lisäominaisuuksiensa puolesta. Kuitenkin Avastia kannattaa harkita, jos käytössä on jo muita Avast-tuotteita, kuten Avast Free Mobile Security for Android (paras valinta siinä kategoriassa).

AVG Antivirus Free sopii mainiosti Windows 8 -käyttöjärjestelmälle. Se havaitsee haittaohjelmat keskimääräistä paremmin ja suorituskykytestien mukaan se hidastaa PC:n toimintaa vain hyvin vähän. Windows 8:n fanit saattavat myös pitää sen ”modernista” laattapohjaisesta käyttöliittymästä. Testaajille sen layout tuotti kuitenkin ongelmia, kuten myös AVG:n tunkeileva tapa ujuttaa maksettua tuotesijoittelua käyttöliittymään.

Windows Defender tulee Windows 8:n mukana, mikä ei tarkoita sitä, että ohjelmaa myös pitäisi käyttää, jos on parempia vaihtoehtoja tarjolla. Defender vaikuttaa tietokoneen suorituskykyyn kaikista viidestä tuotteesta vähiten, mutta sen haittaohjelmien havaitsemisaste on selvästi keskitasoa heikompi eikä lisäominaisuuksia ole tarpeeksi. Kenenkään ei tulisi luottaa yksinomaan Windows Defenderiin suojatessaan tietokonetta edes silloin, kun tavoitteena on käyttää ilmaisohjelmaa.

Viruksentorjuntaohjelman valinta ei siis ole lainkaan yksinkertaista, olipa ohjelma ilmainen tai ei. Paras vaihtoehto voi löytyä vain kokeilemalla. Maksullisista ohjelmista on pääsääntöisesti tarjolla myös ilmainen kokeiluversio.

Olen itse aiemmin käyttänyt Avast Freetä vuosien ajan ja ollut siihen tyytyväinen juuri sen selkeän käyttöliittymän ja monipuolisten ominaisuuksien takia. Uusimmat versiot eivät häiritse tietokoneen käyttöä juurikaan, koska päivitykset ja muut olennaiset toiminnot voivat käynnistyä taustalla ja ajoitetusti, esimerkiksi keskellä yötä – tai keskellä päivää – sen mukaan, minkälainen vuorokausirytmi kullakin käyttäjällä on. Ainoa haittapuoli on, että sen väliaikainen poistaminen käytöstä, jos sellainen tarve sattuu tulemaan, on hyvin vaikeata. Toisaaltahan tämä voi olla myös etu.

Ilmaisohjelmissa on toisin sanoen puolensa ja haittapuolensa, enkä edes yritä tässä laatia tyhjentävää listaa. Mielipiteitä otan kaikin mokomin vastaan.

Lentolippujen kummallisesta hinnoittelusta

Lukijakysymyksenä on tullut tiedustelu liittyen lentolippujen joskus rajusti vaihtelevaan hinnoitteluun:

Kun menen katsomaan esim. lennon hintaa, saan mukavan tarjouksen näkyviin, esim. lento menopaluu päivänä x on 299. Kun en heti osta vaan palaan katsomaan samaa myöhemmin, sama lento ei ikinä ole enää yhtä halpa, kun lennon myyjä tuntuu tietävän, että tuosta koneeesta on jo käyty katsomassa. Miten estän heitä tietämästä, että minä se taas tästä tietokoneesta katsomassa lennon hintaa, nyt ostoaikeissa?

Käyttämieni lähteiden mukaan kokeilemisen arvoisia tapoja yrittää välttyä ns. dynaamiselta  hinnoittelulta lentomatkaa suunnitellessa on ensinnäkin käyttää Windows-pc:tä, toiseksi poistaa selaimesta hakuhistoria ja kaikki evästeet ennen haun suorittamista, ja kolmanneksi voi vielä valita haun ajaksi selaimen asetuksista ns. yksityisen tilan, joka Chromessa on nimeltään Incognito-tila, Firefoxissa Private Browsing ja Internet Explorerissa InPrivate-selaus.

Samaisten lähteiden mukaan lisäksi Apple-koneiden käyttäjät kuluttavat jopa kolmanneksen enemmän rahaa hotelleihin kuin Windows-PC:n käyttäjät. Siksi Applen laitteilla surffaaville näytetään matkahaun tuloksena kalliimpia hotelleja kuin Windows-käyttäjille.

Kannattanee kokeilla myös näitä ohjeita:

 – Älä ole kirjautuneena sähköpostiin tai sosiaaliseen verkkoon, kun teet hakuja. Tyhjennä evästeet selauksen päätteeksi.

 – Tee sama haku kokeeksi myös esimerkiksi työpaikan koneella tai kännykällä.

 – Kun näet hyvän hinnan, ota se heti. Esimerkiksi lennoille myydään halvimman hintaluokan lippuja rajallinen määrä.

 – Voit yrittää kikkailla myös kieli- ja maa-asetuksilla. Esimerkiksi Spotifyn Premium -tilaus maksaa Filippiineillä alle neljänneksen Suomen hinnasta. Tosin musiikkivalikoimakin on erilainen.

 – Parhaan hinnan metsästäjän kannattaa tilata haluamansa lentoyhtiön tai matkatoimiston tarjouskirje. Erilaisten tarjouskampanjoiden aikana lentolippuja saatetaan myydä pieni erä poikkeuksellisen halvalla.

Niin vaihtelevaa käyttäytyminen on, että Suomen uusimman matkahakusivustonTravelmarket.fi:n maajohtaja Mikko Vartiainen kuvailee hinnoittelua taloustermein.

– Se on vähän niin kun pörssikurssit, että se on senhetkinen hinta, ja hinta varmistuu silloin, kun sen maksaa, ja sitten lentolippu kirjoitetaan. Hintamuutokset ovat hyvin nopeita samankin päivän aikana.

Joku hintaluokka voi siis mennä alta hetkessä ja minuutin päästä tupsahtaa uusi.

Joissain tapauksissa voi myyntipaikka vaikuttaa. Lentoyhtiön sivuilta saman lennon voi saada halvemmalla kuin verkkomatkatoimiston sivuilta tai hakukoneilla.

Hakukoneiden osalta puolestaan vaikuttaisi siltä, että Skyscannerin kautta saa löytää joissain tapauksissa kaikista halvimmat ratkaisut.

Travelmarket.fi erottautuu (lähteiden mukaan, Datamama ei ole testannut)  lukuisista muista hakukoneista tarjoamalla kuluttajalle lisäpalveluna lisämaksulaskurin. Sen avulla voi verrata perinteisten lentoyhtiöiden ja halpalentoyhtiöiden hintoja keskenään. Kun palvelun kautta tekee lentohaun, hakutulosten yläpuolelle ilmestyy lisämaksulaskuri-nappi, josta voi määritellä, ottaako matkalaukkuja mukaan ja haluaako valita istuinpaikan koneessa. Laskuri laskee hinnat uudestaan ja näyttää lennon kokonaishinnan. Laskuri ilmoittaa myös luottokorttimaksujen lisäkuluista.

Mutta edullisen lennon metsästys vaatii silti lähinnä onnea, että sattuu olemaan netin ääressä oikeaan aikaan.

Windows 8:n reunapyyhkäisyjen poisto ja Adobe-käyttäjätilin ongelmat

Lukijakysymyksiä on tullut liittyen Windows 8:n reunapyyhkäisyjen poistamiseen käytöstä sekä ongelmiin Adobe-käyttäjätilin avaamisessa.

Reunapyyhkäisyjen poistaminen

Monille Windows 8:n ja 8.1:n käyttäjille lienee tuttu tilanne, kun kursorilla tulee vahingossa osoittaneeksi kuvaruudun reunaa ja reunoilta pomppii harmittavasti esiin erilaisia valikkoja.

Tämän toiminnon saa pois, ainakin siinä määrin, että valikot pomppivat ruutuun vain, jos osoitat suoraan kuvaruudun kulmia ja kuljetat hiirtä kuvaruudun reunaa pitkin. Pomppijoiden poisto tekee hiiren käyttöön mieltyneille elämästä Windows 8:n tai 8.1:n kanssa ehkä hitusen mukavampaa.

Toimenpide lienee hieman erilainen eri pöytäkoneilla ja kannettavilla tai Windows-versioilla. Seuraava ohje on Windows 8.1:lle. Todennäköisesti se ei juuri eroa Windows 8:n vastaavasta ohjeesta.

Aluksi avaa Ohjauspaneeli,  esimerkiksi osoittamalla kursorilla vasemman alakulman Windows-symbolia    ja klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä esiin valikon, josta löytyy Ohjauspaneeli.

Ohjauspaneelissa klikkaa Laitteisto ja äänet ja sen jälkeen Laitteet ja tulostimet –kohdassa Hiiri. 

Hiiri-valikossa valitse Laiteasetukset-välilehti.

Klikkaa Asetukset vasemmalla keskellä. 

Avautuvassa valikossa poista ruksi Ota reunapyyhkäisyt käyttöön -kohdasta.  Voit ruksata Laiteasetukset-välilehdellä myös Poista sisäinen osoitinlaite käytöstä, kun ulkoinen USB-osoitinlaite on liitetty. Silloin sisäinen osoitinlaite ei ole käytössä jos olet liittänyt tietokoneeseesi hiiren USB-liitännällä tietokoneeseesi.

Hiiri-valikon Laiteasetukset-välilehden tulisi nyt näyttää suurin piirtein tältä:

Klikkaa Käytä ja OK.

Palaa tämän jälkeen Hiiri-valikkoon ja siellä klikkaa OK.

Voit kokeilla onnistuiko toimenpide tökkimällä kursorilla näytön reunoja.

Adobe-käyttäjätilin ongelmat

Adoben sivuilla kerrotaan, että Adobe on joutunut hyökkäyksen kohteeksi ja sen seurauksena monien käyttäjien salasanat on jouduttu mitätöimään. Tuota linkkiä klikkaamalla aukeaa sivu, jossa asiaa on selostettu.

Sivun oikeassa reunassa on keltainen näppäin, jonka kautta käyttäjät voivat vaihtaa salasanansa. Kirjauduttaessa vaihtamaan salasanaa lienee ensin annettava vanha salasana ja sitten vaihdettava se uuteen toimimalla salasanan vaihtosovelluksen ohjeiden mukaisesti. Olennaista on myös antaa kirjautuessa sama sähköpostiosoite, jota on käytetty kirjauduttaessa Adoben käyttäjäksi.

Lisää ohjeita löytyy täältä.

Jos jollakulla on lisättävää näihin ohjeisiin, olen kiitollinen kommenteista.

Facebook-pulmia

Olen saanut muutamia kyselyitä liittyen Facebookin käytössä ilmenneisiin ongelmiin tai muuten vain kiusallisiin tilanteisiin. Esimerkiksi mainonta puhuttaa ja ärsyttää, ja yksityisyys mietityttää.

Kysymys: Voinko estää kaikki kommentti-ilmoitukset siten, että kaverit eivät voi nähdä, jos kommentoin jotakin päivitystä?

Kun olet kirjautuneena Facebookiin, ilmoitukset näytetään reaaliaikaisesti, kun kaverit ovat  yhteydessä sinuun (esimerkiksi julkaisevat jotain aikajanallasi tai kommentoivat julkaisuasi). Samoin he näkevät, jos olet yhteydessä heihin tai kommentoit heidän julkaisuaan.

Ilmoituksia ei voi kokonaan ottaa pois päältä, mutta ilmoitusten tuloa voi jossain määrin rajoittaa esimerkiksi ryhmien osalta:

Jos haluat muuttaa ryhmän ilmoitusasetuksiasi, mene ryhmän profiilisivulle ja klikkaa Ilmoitukset-painiketta ryhmän kansikuvan oikeassa yläkulmassa. Voit valita seuraavat:

• Kaikki julkaisut: saat ilmoitukset kaikista uusista julkaisuista ryhmässä.
• Kohokohdat: saat ilmoitukset suosituista julkaisuista ja kavereiden julkaisuista. Suosittu julkaisu voi olla eniten tykätty julkaisu tai julkaisu, joka on saanut eniten kommentteja muutamana viime päivänä.
• Kavereiden julkaisut: saat ilmoituksia, kun kaverisi julkaisevat.
• Pois: et saa ilmoituksia uusista julkaisuista ryhmässä.

Jos et halua enää seurata jonkin ryhmän tiettyyn julkaisuun liittyvää kommentointia, mene julkaisun kohdalle ja klikkaa sen oikeassa yläkulmassa olevaa pientä alaspäin osoittavaa nuolta ja valitse Poista ilmoitukset käytöstä. Tämä estää siis ilmoitukset tietyn yhden julkaisun kommentoinnista.

Sosiaalisessa mediassa läsnäolo ja vuorovaikutus muiden kanssa ovat olennaisia toimia ja siksi niitä ei voi kokonaan toisilta, ja ainakaan omalta kontaktiverkostolta piilottaa.

Kysymys: Voinko piilottaa läsnäoloni, jolloin minua ei näy oikean laidan Keskustelu-palkissa?

Läsnäolonsa voi piilottaa klikkaamalla Keskustelu-ruutua vasemmassa alakulmassa, sekä sen jälkeen valitsemalla Asetukset (pieni rattaan näköinen kuvake) ja valitsemalla Poista keskustelu käytöstä. Tällöin kaverisi eivät näe, oletko Facebookissa vai et, koska läsnäoloasi ilmaiseva vihreä täplä katoaa. Et siis ole läsnä Keskustelussa. Nimesi näkyy kuitenkin edelleen kavereillesi.

Tämä on syytä tehdä erikseen kaikilla laitteilla, joilla käytät Facebookia.

Keskustelun poistaminen käytöstä ei myöskään estä kommentti-ilmoituksia eikä yksityisviestin lähettämistä.

Kysymys: Miksi Facebook aina vain tyrkyttää kohdennettuja mainoksia, jotka olen jo käynyt katsomassa ja todennut, etteivät ne kiinnosta minua?

Jos klikkaa mainosta Facebookissa, se avautuu ja sisältö tulee näkyviin. Klikkaaminen ei ikään kuin kuittaa mainosta nähdyksi, jolloin mainos lakkaisi näkymästä profiilissasi. Mainonnan teho perustuu toistoon ja siksi mainos tulee uudelleen näkyviin.

Kohdennetussa mainonnassa käytetään hyväksi ns. evästeitä (cookies). Evästeillä on kaksi tehtävää.

Ne muistavat selaimeen liittyvät käyttäjätunnukset, salasanat ja personointivalinnat kuten kieliasetukset. Lisäksi ne voivat tilastoida, millä sivustoilla selaimesi käy, ja määrittää sen perusteella mielenkiintosi kohteet. Tämän tiedon pohjalta mainostajat pystyvät näyttämään sivuilla sinua todennäköisesti kiinnostavia mainoksia. Evästeet huolehtivat myös siitä, ettei selaimellesi näytetä joka kerta samaa mainosta.

Evästeet voit poistaa tai estää selaimesi asetusten kautta. Tämä on tehtävä jokaisen käyttämäsi selaimen osalta erikseen. Evästeiden poistaminen voi toisaalta vaikuttaa kielteisesti joidenkin sivustojen toimintaan. Evästeet voi myös sallia yksittäin tapauskohtaisesti selaimesi asetuksista.

Mainosten kohdentamisen voi estää esim. YourOnlineChoices – tai Opt-Out From Online Behavioral Advertising -sivustoilla. Kohdentamisen esto ei estä kaikkia mainoksia näkymästä.

Yritin parhaani mukaan etsiä tietoa näistä aiheista. Jos joku blogini seuraajista tietää parempia vastauksia, olen kiitollinen jos päätät jakaa ne vaikkapa kommenttiosiossa.