Windows 10 tulee, oletko valmis?

Heinäkuun 29. päivänä 2015 julkaistaan Microsoftin Windows 10 -käyttöjärjestelmä.

Suuri osa Windows 7-, 8-, ja 8.1-käyttöjärjestelmän nykyisistä käyttäjistä saa ladata ja ottaa sen käyttöön ensimmäisen vuoden ajaksi ilmaiseksi. Lisäohjeita siitä, kuulutko tuohon käyttäjäryhmään sekä muita ohjeita löytyy suomen kielellä täältä sekä englannin kielellä täältä.

Windows 10:n sanotaan olevan edeltäjäänsä Windows 8:a kehittyneempi sekä muotoilunsa että toimintojensa puolesta. Monessa suhteessa palataan entiseen, esimerkiksi vanha kunnon Käynnistä-valikko palaa takaisin. Lisää tietoa Windows 10:n olennaisista ominaisuuksista löytyy täältä ja täältä. Ilmeisesti jonkin verran kehittämisen varaa on vielä.

Asensin itsekin preview-version virtuaalikoneelleni alkuvuodesta, mutta en ehtinyt seurata kehitystyötä kovinkaan pitkään. On kuitenkin lupa toivoa, että edistyneiden ja/tai aktiivikäyttäjien mukanaolo käyttöjärjestelmän kehitystyössä on tuottanut toivottua tulosta ja nyt julkaistava versio ei enää ole ihan lapsenkengissään.

Ennen kuin Windows 10:n asentaa koneelleen, on syytä tarkistaa muutama asia, ja ikään kuin valmistella tietokone ottamaan päivitys vastaan.

Ensinnäkin on hyvä varmistaa, minkälaisia ominaisuuksia tietokoneelta edellytetään, jotta Windows 10 voi toimia siinä. Vähimmäisvaatimukset tietokoneelle ovat:

• Prosessori: 1 GHz tai nopeampi.
• RAM-muistia: 1 Gt (32-bittisessä) tai 2 Gt (64-bittisessä)
• Levytilaa: 16 Gt (32-bittisessä) tai 20 Gt (64-bittisessä)
• Grafiikka: DirectX 9 -tason videokortti WDDM-ajurilla

Tietokoneensa yhteensopivuuden voi myös tarkistaa suoraan työpöydältä, jos käytössä on tietokone tai tabletti, jossa on käytössä Windows 7 Service Pack 1 tai Windows 8.1 Update. Klikkaa työpöydän tehtäväpalkin oikeassa päädyssä olevaa pientä Windows-ikonia, ja valitse ”Check my PC” tai ”Tarkista tietokoneeni” vasemmalta valikosta.

Toiseksi on syytä tarkistaa, että levytilaa on riittävästi. Windows 10 vaatii vähintään 16 Gt levytilaa asennusta varten.

Voit tarkistaa käytettävissä olevan levytilan määrän valitsemalla ”Computer” tai ”This computer” (Tietokone tai Tämä tietokone), klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä C-asemaa ja valitsemalla valikosta ”Properties” (Ominaisuudet).

Valitsemalla ”Disk Cleanup” (Järjestä uudelleen) voit vapauttaa hieman levytilaa, mutta parhaan tuloksen saat, jos poistat tarpeettomat ohjelmat tietokoneeltasi.

Ohjelmia voi poistaa Control Panelin (Ohjauspaneelin) kautta ”Programs” (Ohjelmat) -kohdassa, tai Windows 8:ssa siirtymällä käynnistysvalikkoon, klikkaamalla oikealla haluamaasi tiiltä ja valitsemalla ”Uninstall” (Poista asennus).

Kolmanneksi on hyvä tehdä toimenpide, joka on syytä tehdä jokaisen koneelle tehtävän isomman muutoksen yhteydessä, eli varmuuskopioida kaikki tärkeät tiedostot ja aivan erityisesti kuvat.

Varmuuskopiointiin voi käyttää pilvipalveluita, kuten OneDriveä, Dropboxia, Google Driveä tai vastaavaa, tai jotain ulkoista tallennusvälinettä, kuten ulkoista kovalevyä tai muistitikkua.

Liitä ulkoinen tallennusväline tietokoneeseesi ja raahaa haluamasi tiedostot valitsemaasi varmuuskopioinnin sijaintiin, tai vaihtoehtoisesti käytä ”Send” (Lähetä) -toimintoa klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella ko. kansion kuvaketta ja valitsemalla sitten sijainnin, johon haluat kansion lähettää. Tämä jälkimmäinen tapa voi viedä jonkin verran aikaa sen mukaan, kuinka paljon materiaalia siirretään. USB-tikulle siirtäminen vie kokemusteni mukaan melko paljon aikaa, jopa tunteja, jos kuvia on paljon ja ne ovat suurikokoisia.

Varmista lopuksi, että kaikki tiedostot ovat kopioituneet, eikä esim. pelkkä kansion kuvake (jälleen nimimerkillä ”Kokemusta on”).

Neljänneksi voit luoda järjestelmän näköistiedoston käyttämällä Windows 7:n ja 8.1:n ominaisuutena olevaa työkalua. Vaihe-vaiheelta -ohjeita Windows 7:ää ja 8:a varten löytyy täältä ja täältä. Englanninkielinen ohje usb-tikun tekemiseen Windows 8:a varten täältä.

Viidenneksi on syytä tarkistaa, että tietokoneessasi käytössä olevat ajurit ovat yhteensopivat Windows 10:n kanssa. Monet laitevalmistajat tarjoavat jo tukisivuillaan Windows 10:n kanssa yhteensopivia ajureita. Edistyneet käyttäjät voivat käyttää DXDIAG-työkalua ajurien tarkistamiseen. Ajurit kannattaa ladata esimerkiksi USB-tikulle, josta ne on helppo ottaa käyttöön tietokoneessa, mikäli niitä Windows 10:n asennuksen jälkeen tarvitaan.

Kun Windows 10:n asennus on valmis, lisätietoja toiminnoista löytyy Microsoftin sivuilta sekä englannin kielellä muun muassa täältä.

Kirjoita kuin Einstein

Elizabeth Waterhouse ja Harald Geisler ovat käynnistäneet Kickstarter-kampanjan toteuttaakseen suunnitelmansa luoda fontti, joka muistuttaa yhtenä aikamme suurimmista neroista pidetyn teoreettisen fyysikon Albert Einsteinin käsialaa.

Harald Geisler on typograafikko, joka on aiemmin kehitellyt mm. psykoanalyysin kehittäjän Sigmund Freudin käsialaa jäljittelevää fonttia, niinikään joukkorahoituksen turvin. Elizabeth Waterhouse puolestaan on astrofyysikon koulutuksen saanut Harvardin kasvatti ja sittemmin tanssin tutkija ja teoreetikko, joten hänellä oli koulutustaustansa ansiosta mahdollisuus hakea Einsteinin perikunnalta lupa fontin kehittämiseen.

Einsteinin käsiala on tarkkaa ja ainutlaatuista kalligrafiaa, ja siinä on nähtävissä vaikutteita sekä latinalaisesta tyylistä että Kurrentista, joka oli vanha, keskiaikaiseen kursiiviin perustuva saksalainen käsialatyyli. Käsiala on niin tarkkaa, että on kuin Einstein olisi käyttänyt viivoitettua paperia kirjoituspaperinsa alla pitääkseen rivit suorina.

Digitalisointityönsä Geisler aloitti tutkimalla puolen vuoden ajan Einsteinin käsialanäytteitä ja yksilöimällä neljä versiota kustakin kirjaimesta, niin suurista kuin pienistä. Hän yritti myös selvittää, minkälainen oli Einsteinin kirjoitusrytmi, ja minkälaisilla nousevilla ja laskevilla viivoilla  hän yhdisti kirjaimet toisiinsa. Sen jälkeen Geisler huolellisesti kopioi merkit ruudukkoon ja muokkasi niistä kirjasimia. Joistakin kirjasimista tuli itsessään oudon näköisiä, mutta ne toimivat liitettyinä toisiin kirjasimiin. Prosessi oli – kuten kuvitella saattaa – hyvin työläs. Siihen kului aikaa kaikkiaan kaksi vuotta. Einsteinin käsialaa ja Geislerin kehitysprosessia on havainnollistettu kuvin täällä.

Allaolevassa kuvassa on vasemmalla Einsteinin käsialaa ja oikealla Einstein-fontilla tulostettua tekstiä.

Kuvan lähde: http://www.kickstarter.com/projects/1822548650/albert-einstein-font

Albert Einstein -fontin julkaisu osuu sopivasti yksiin yleisen suhteellisuusteorian tänä vuonna vietettävän 100-vuotisjuhlan kanssa.

K

Kesäkuussa 2012 Japanin RIKEN-instituutti ja Fujitsu saivat päätökseen K-supertietokoneen lähes seitsemän vuotta kestäneen kehitystyön. K:n palvelut otettiin kokonaisuudessaan käyttöön syyskuussa 2012.  Se on tällä hetkellä maailman neljänneksi nopein supertietokone.

Supertietokoneet ja niiden rakenne sekä suorituskyky kaikessa laajuudessaan ja tehossaan toistuvasti ylittävät inhimillisen käsityskyvyn, mutta yritän kuvailla joitakin K-tietokoneen  piirteitä ja toimintoja.

K on RIKEN:in supertietokoneelle heinäkuussa 2010 antama lempinimi. K juontuu japanin kielen sanasta ”Kei”, jolla tarkoitetaan lukua 10 000 000 000 000 000 (10 potenssiin 15, tai tuhat biljoonaa). Tällä puolestaan viitataan K:n laskentatehoon, joka vastaa tilannetta, jossa maailman kaikki 7 miljardia ihmistä suorittaisivat samanaikaisesti yhden laskutoimituksen sekunnissa 24 tuntia vuorokaudessa 17 vuorokauden ajan. K siis suorittaa tuon määrän, eli 10 000 000 000 000 000 laskutoimitusta yhdessä sekunnissa.

K-tietokonetta ylläpitää RIKEN-instituutti Kobessa Japanissa. Supertietokone on sijoitettu RIKENin hallinnoimaan, erityisesti K-tietokonetta varten suunniteltuun rakennukseen.

Kuvan lähde: RIKEN

K koostuu 864 tietokonetelineestä ja siinä on yhteensä yli 1000 kilometriä kaapeleita. K:n laskentatehon takaavat sen yli 80 000 huipputehokasta prosessoria (SPARC64™ VIIIfx) , jotka on liitetty verkoksi erityisesti K:ta varten kehitetyllä topologialla. ”Kuusiulotteinen verkko/torus -topologia” tekee mahdolliseksi supertietokoneen huippunopean tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen prosessorien välillä tietojenkäsittelyn kuluessa. Jokaisessa emolevyssä on neljä kahdeksanytimistä prosessoria.

Verkkotopologialla tarkoitetaan tietokoneverkon perusrakennetta eli tapaa jolla verkon laitteet on liitetty toisiinsa. Verkon perustopologiat ovat väylä, rengas ja tähti, jolloin verkko on ikään kuin jonkun näistä muotoinen. Verkon fyysinen rakenne, eli tapa, jolla laitteet on fyysisesti kytketty toisiinsa, voi olla erilainen kuin sen looginen rakenne. K-tietokoneen verkon looginen rakenne on kuusiulotteinen, eli äärimmäisen monimutkainen.

Kuvan lähde: http://www.fujitsu.com

K:n fyysinen rakenne muodostuu telineistä (eli räkeistä), jossa on omat osansa emolevyjä, virtalähteitä, jäähdytyslaitteistoa ja järjestelmäprosessoreita varten.

Kuvan lähde: RIKEN

 

Vaikka supertietokoneen tehoa ja suorituskykyä voi olla ihmisen vaikea hahmottaa, on jännittävällä tavalla ristiriitaista, miten se vastaa ihmisaivojen tehoa ja suorituskykyä. K-tietokonetta käytettiin taannoin kokeessa, jossa yritettiin simuloida ja mallintaa ihmisaivojen toimintaa yhden sekunnin ajan. Avoimen lähdekoodin Neural Simulation Technology (NEST)  -ohjelmiston avulla simuloitiin 1,73 miljardin hermosolun verkko, jossa 10,4 biljoonaa synapsia kytki solut toisiinsa. Tämä vastaa noin yhtä prosenttia ihmisaivojen koko neuroverkosta. K-tietokoneelta kului 40 minuuttia kokeessa tarvittavan tietomäärän käsittelemiseen. Tämä osoittaa, kuinka monimutkainen elin ihmisen aivot ovat.

On selvää, että yli 80 000 prosessorin teholla työskentelevä kone tarvitsee hyvän jäähdytyksen ja tehokkaan ilmastoinnin. K jäähdytetään vedellä, mikä vähentää prosessorien energiankulutusta ja pidentää komponenttien käyttöikää. Jäähdytysvedeksi kerätään sadevettä, joka myös kierrätetään uudelleen käytettäväksi. K:n tuottamaa melua hallitaan rakenteellisilla ratkaisuilla, jotta melun puolestaan tuottamat ympäristöhaitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. Energiaa K-tietokoneen käyttämiseksi tuotetaan aurinkopaneelien avulla.

Kuvan lähde: RIKEN

Japanissa maanjäristysten riski on suuri, joten K:n toiminta mahdollisen katastrofin sattuessa on myös kyettävä turvaamaan. Tätä varten rakennus, jossa K sijaitsee, on suojattu järistysten varalta erityisillä rakenteellisilla ratkaisuilla, joiden tarkoituksena on estää rakennuksen sortuminen.

Kuvien lähde: RIKEN

Mutta mitä konkreettista hyötyä K:n kaltaisista supertietokoneista sitten on?

Ensinnäkin K on tiedeyhteisöjen vapaasti käytettävissä tutkimukseen. K:n avulla voidaan tehokkaasti ja nopeasti mallintaa ja tutkia luonnonilmiöitä ja ihmiskehon toimintoja, joiden tutkiminen voisi muutoin olla mahdotonta tai ainakin hidasta, kallista ja haasteellista työtä. Strategisesti merkittäviä tutkimusaloja on viisi.

1. Lääketieteellinen tutkimus/Lääkkeiden valmistus

2. Uudet materiaalit ja energiantuottotavat

3. Maantieteellisten olosuhteiden muutosten ennustaminen luonnonmullistusten torjumiseksi ja niiden aiheuttamisen tuhojen vähentämiseksi

4. MONOZUKURI, tarkoittaen ”tahtoa valmistaa hyviä tuotteita ja kykyä jatkuvasti parantaa tuotantojärjestelmiä ja -prosesseja”

5. Aineen ja universumin alkuperän tutkimus

Esimerkiksi 3D-mallien luomisessa ja digitaalisessa ympäristössä toimimisessa tarvitaan valtavia määriä tietoa, ja tämän tietomäärän käsittely on tehokkainta supertietokoneella.

K-tietokoneen suunnittelussa pidettiin tärkeänä helppokäyttöisyyttä. K on kansainvälisten tiedeyhteisöjen vapaasti hyödynnettävissä maailmanlaajuisesti. Sen toimintaa varten luodaan myös jatkuvasti uusia ohjelmistoja.

K:n suuresta laskentanopeudesta on hyötyä esimerkiksi simuloitaessa sydämen toimintaa. Simulaatio voidaan K:n avulla luoda yhdessä päivässä, kun se muutoin vaatisi jopa kahden vuoden työn.

K toimii vakaasti tehokkaiden prosessoriensa ansiosta. Prosessorit voivat toimintahäiriön tapahtuessa sivuuttaa viallisen prosessorin ja korvata toisensa, jolloin K:n toiminta ei keskeydy edes mahdollisten korjaustöiden ajaksi.

K-supertietokoneprojekti on elintärkeä myös ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Projektin mukana kasvaakin joukko nuoria tieteentekijöitä.

 

Kuinka älypuhelimesta voi tehdä hiiren

On tilanteita, joissa hiiriä kaivataan myös kesämökillä. Ainakin, jos vaikkapa harmillisen kaukana olevaa laitetta pitäisi kyetä tai ylettyä hallitsemaan niiltä sijoiltaan, missä juuri silloin sattuu olemaan.

Tietenkin kyse on tietokoneen osoitinlaitteesta, jota hiireksi kutsutaan.

Älypuhelimesta tai iPadista voi tehdä hiiren tietokonesovelluksen avulla.

Näitä sovelluksia on monenlaisia. Yksi niistä on Remote Mouse. Datamama kokeili Windows-tietokoneella ja Androidilla. Ei yhtään vaikeaa! Fossbytes neuvoi näin:

1. Lataa ja asenna älypuhelimellesi sopiva Remote Mouse Ohjeet löytyvät näiden linkkien takaa: Android, Windows, iPad, iPhone.

2. Lataa ja asenna kaveriksi Remote Mousen palvelinsovellus Apple- tai PC-tietokoneeseesi täältä.

3. Liitä älypuhelimesi ja tietokoneesi samaan Wi-Fi -verkkoon. Android-puhelimessa avaa Asetukset->Wi-Fi ja napsauta Wi-Fi -verkon kuvaketta.

4. IP-osoite ja QR-koodi löytyvät helposti avaamalla Remote Mouse -sovellus tietokoneessa. Windows-tietokoneessa ip-osoite ilmaantuu pieneen ruutuun näytön oikeassa alakulmassa.

5. Avaa Remote Mouse älypuhelimessa ja kytke se tietokoneeseen syöttämällä ip-osoite tai QR-koodi. Omassa Android-puhelimessani sovellus löysi yhteyden automaattisesti.

6. Navigoi tietokonettasi älypuhelimen avulla, tai tee puhelimestasi vaikkapa television kaukosäädin. HUOM! Osa lisätoiminnoista saattaa olla maksullisia. Sovellus neuvoo oikeat eleet, pyyhkäisyt yhdellä tai kahdella sormella. Nipistys on mahdollinen vain Apple-laitteissa.

Jos tietokoneessasi on aktivoituna palomuuri, se saattaa pyytää erillisen vahvistuksen siitä, että  Remote Mousen käyttöönotto koneessa on sallittu.