Hopeaiset housut

Vuonna 2006 matkapuhelimet alkoivat yleistyä räjähdysmäisesti. Neljä Munich Business Schoolin opiskelijaa, Daniel Herter, Berno Delius, Peer-Boy Matthiesen ja Nick Piepenburg, päätyivät miettimään, minkälaisia sivuvaikutuksia matkapuhelinten jatkuvalla käytöllä voisi olla. Neljää nuorukaista huolettivat erityisesti sen seuraukset, kun matkapuhelimia pidetään kaiken päivää housujen taskuissa, erään toisen hyvin tärkeän asian välittömässä läheisyydessä.

Joel M. Moskowitz, Berkeleyn yliopiston perheiden ja yhteisöjen terveyden tutkimuskeskuksen johtaja toteaa olevan yhä todennäköisempää, että matkapuhelimet, tänä päivänä lähinnä älypuhelimet, ovat haitallisia pään ja niskan alueille kohdistuvan säteilyn mahdollisesti tuottaman syöpäriskin takia. Monet tutkijat ovat vuoden 2011 jälkeen tehtyjen tutkimusten perusteella tulleet siihen käsitykseen, että radiotaajuussäteily saattaa aiheuttaa syöpää.

Täyttä yksimielisyyttä matkapuhelinten säteilyn aiheuttamista vaaroista ei kuitenkaan ole. Tutkimusta niin puolesta kuin vastaan vaikeuttaa se tosiasia, että aikajänne on varsin lyhyt, vain noin 20 vuotta. Säteilyn pitkäaikaisista vaikutuksista ei siksi vielä ole riittävästi tietoa.

Miessukupuolen kannalta huolestuttavaa on se, että joidenkin viimeisimpien tutkimusten mukaan korkeataajuuksiset elektromagneettiset aallot heikentävät siittiöitä pitkällä aikavälillä. Tämän ilmiön mekanismia eivät tutkijat ole vielä täysin selvittäneet, mutta ilmeisesti säteilyn tuottama kuumuus on voitu sulkea pois.

Neljä opiskelijakaverusta kuitenkin tutkivat asiaa jo vuonna 2006 ja havaitsivat, että hopea suojaa tehokkaasti radiotaajuussäteilyltä. He eivät kuitenkaan saaneet vielä tuolloin selville, miten sitä voisi parhaiten hyödyntää pukeutumisessa.

Seitsemän vuotta myöhemmin, saatuaan opintonsa päätökseen ja tehtyään jonkin aikaa erilaisia työtehtäviä, miehet kaivoivat idean uudelleen esiin. He löysivät kankaan, joka jo sisälsi jonkin verran hopeaa. Kangasta käytettiin tietynlaisia iholla esiintyviä allergioita potevien ihmisten asusteissa. Kankaan hopeapitoisuutta lisättiin niin, että sen koostumuksesta lopulta 20 % oli hopeaa, 60 % polyesteria ja loput polyamidia.

Kangas estää säteilyn kulkeutumisen kehoon tehokkaasti kuin luodinkestävä liivi, mutta on samanaikaisesti pehmeää ja mukavaa käytössä sekä pesunkestävää. Saksan asevoimien yliopiston testaamat ja sertifioimat bokserishortsit torjuvat 98 % matkapuhelimen tuottamasta säteilystä.

Ryhmä löysi tuotteelleen valmistajan, Edelweiss GmbH:n, ja myyntiä ja markkinointia varten perustettiin yhtiö, joka sai nimekseen Kronjuwelen – Kruununjalokivet. Rahoitusta he hankkivat Kickstarter-kampanjalla.

Boksereita on suunniteltu mm. useissa eri väreissä, koska herrasmiehille luonnollisesti myös tuotteen ulkonäkö merkitsee paljon. Tärkeintä on kuitenkin se, että ryhmä uskoo kehittäneensä entistä turvallisempia alusvaatteita miesten käyttöön. Kampanjassaan ryhmä silti myös mainitsee, että eivät voi sataprosenttisesti taata tuotteensa pystyvän estämään sairaudet.

Tässä kohtaa saattaa herätä kysymys, että entäpä naiset? Eivätkö he altistu säteilylle yhtä lailla kuin miehet?

Tulevaisuudessa tähänkin on aikomus tarttua. Naisen anatomia on erilainen ja haasteellinen suojeltava sikäli, että säteilylle herkät elimet sijaitsevat vartalon sisäosissa. Lisäksi naisilla on miehiä yleisemmin tapana kuljettaa matkapuhelinta muualla kuin taskuissaan, kuten laukussa, jossa saattaa olla myös muita tavaroita, jotka osaltaan suojaavat myös säteilyltä. Joidenkin viimeisimpien tutkimusten mukaan säteilystä saattaisi kuitenkin olla vaaraa naisen kohdussa kehittyvälle sikiölle, joten ryhmän tavoitteena on jossain vaiheessa kehittää ”hopeavarustus” myös naisille.

Hylkeet merentutkijoina

Ihmisellä on muista eläimistä poikkeavan vahva kyky käyttää muita eliölajeja omien tarkoitusperiensä toteuttamiseen, niin hyvässä kuin pahassa. Jokin aika sitten tässä blogissakin oli juttua kyborgitorakoista.

Valtamerten tutkimuksessa on jo yli 10 vuoden ajan hyödynnetty merinisäkkäiden kykyä liikkua nopeasti ja tehokkaasti merten syvyyksissä. Napa-alueilla erityisesti hylkeet ovat selviytyneet hyvin, joten ne on valjastettu tutkimuksen tekemisen apuvälineiksi. MEOP eli Marine Mammals Exploring the Oceans Pole to Pole on useiden valtioiden yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia napa-alueiden herkillä merialueilla. Tietoa on kerätty kiinnittämällä hylkeisiin erityisesti tätä tarkoitusta varten suunniteltuja dataloggereita, jotka keräävät ja tallentavat tietoa meren paineesta, lämpötilasta ja suolaisuudesta.

Kuvan lähde: Cristophe Guinet/AFP/Getty Images

Kuvan lähde: Cristophe Guinet/AFP/Getty Images

Datalogger on elektroninen laite, joka tallettaa dataa suhteessa joko paikkaan tai aikaan, joko erityisen sisäänrakennetun taikka ulkoisen instrumentin, tai sensorin avulla. Sen toiminta perustuu digitaaliseen prosessoriin ja se on yleensä pieni, paristokäyttöinen ja kannettava, ja siinä on sisäinen muisti tiedon tallennusta varten sekä mahdollisesti useita sensoreita.

Hylkeet saattavat sukeltaa jopa 60 kertaa päivässä, ja toisinaan ne käyvät jopa 7000 jalan (2,13 kilometrin) syvyydessä. Niinpä ne ovat tuottaneet mittaamattoman arvokasta tietoa, jonka hankkiminen ihmisvoimin olisi äärimmäisen hidasta ja kallista työtä. Siitäkin huolimatta, että tätä tarkoitusta varten on jo kehitetty erityistä robottiteknologiaa. Vuodesta 2004 lähtien hylkeet ovat keränneet Antarktista ympäröiviltä valtamerialueilta jo yli 300 000 ympäristöprofiilia.

Dataloggeri kiinnitetään hylkeen päähän liimaamalla silloin, kun hylkeet ovat kuivalla maalla. Eläimet otetaan kiinni ja lamautetaan toimenpidettä varten. Laite putoaa pois noin vuoden kuluttua, kun hylje luo nahkansa. Tarkkaa tietoa ei ole, aiheutuuko ja missä määrin laitteesta eläimille stressiä.

Kuvan lähde: Cristophe Guinet/AFP/Getty Images

Kuvan lähde: Cristophe Guinet/AFP/Getty Images

Laite lähettää tutkijoille satelliitin välityksellä ”twiittauksenomaisesti” hydrografista dataa aina, kun hylkeet nousevat pintaan.

– Hylkeet tuottavat tietoa paikoista, joista tietoa ei ole aiemmin ollut saatavissa. Se on ainutlaatuista, kertoi Mike Sedak, St. Andrew’sin yliopiston merinisäkkäiden tutkimuskeskuksen johtaja uutistoimisto AFP:n haastattelussa. Tietokanta on todellinen kultakaivos, josta on kummunnut jo 77 tieteellistä julkaisua mm. biologian, merentutkimuksen ja tekniikan aloilta. Tietokanta on vastedes avoin kaikille, niin yleisölle kuin tutkijoille.

Mittaukset valottavat myös hylkeiden elämää, koska niiden vaellusreitit perustuvat ilmasto-olosuhteiden vaihteluun. Tietoa saadaan siitä, miten ilmaston muuttuminen muuttaa Antarktiksen merialueita, ja kuinka hylkeet ja muut eläimet sopeutuvat tähän muutokseen.

Apinoiden armoilla

Intia on käynnistämässä USD 18 miljardin arvoista projektia maan internet-yhteyksien parantamiseksi. Tarkoituksena on vihdoin ulottaa informaatiovallankumous valtaisan maan etäisimpiin provinsseihin.

Pääministeri Narendra Modin julistamana tavoitteena on kolmen vuoden aikana vetää 700 000 kilometriä laajakaistakaapelia, jotta Intian 250 000 kyläklusterille voitaisiin perustaa julkinen wifi-verkko. Aikomuksena on myös rakentaa sata uutta ”älykaupunkia” vuoteen 2020 mennessä, sekä kohentaa tärkeiden toimintojen, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon saatavuutta siirtämällä toimintoja sähköisille alustoille. Näitä suunnitelmia piinaavat erityisesti kesähelteillä jopa tuntikausien mittaiset sähkönkatkokset kaikkialla Intiassa.

Varanasissa, 3000 vuotta vanhassa pyhässä kaupungissa, pahimmaksi häiriötekijäksi ovat kuitenkin osoittautuneet apinat.

Varanasi on hindujen pyhä kaupunki, jonne hartaat hindut hakeutuvat elämänsä viimeisinä hetkinä. He uskovat pelastuvansa, mikäli saavat kuolla Varanasissa. Varanasin lukuisissa temppeleissä asuu sadoittain makaki-apinoita, joita hindut ruokkivat ja kunnioittavat syvästi.

Apinoilla on eräs aivan erityinen herkku: Gangesin rantoja pitkin kulkevien valokuitukaapeleiden eristemateriaalit. Kaapelit oli vaihdettava uusiin vain kahden kuukauden kuluttua asennuksesta apinoiden järsittyä ne rikki. Vaihtoehtoisia tapoja kaapeleiden sijoitukselle etsitään koko ajan, mutta ne ovat vähissä. Kahden miljoonan asukkaan tiuhaan rakennetun kaupungin alle ei kaapeleita voi kaivaa, ja apinoiden kiinniottaminen ja pois kuljettaminen taas raivostuttaisi paikalliset asukkaat ja temppelivieraat.

Intian erityiset luonnonolosuhteet kiinnostavat kansainvälisiä teknologiayrityksiä, jotka ovat ryhtyneet mukauttamaan Intian markkinoille suunnattuja tuotteitaan sääilmiöiden ja ulkoisten uhkien varalta. Cisco Systems on mm. kehittänyt erityisen ”järeitä” wifi-reitittimiä, jotka kestävät ilmasto-olosuhteiden muutokset ja toimivat vähemmillä kaapeleilla. Tästä saattaa olla apua reitittimien joutuessa erilaisten elementtien armoille – kuten apinoiden.