Ihmisellä on muista eläimistä poikkeavan vahva kyky käyttää muita eliölajeja omien tarkoitusperiensä toteuttamiseen, niin hyvässä kuin pahassa. Jokin aika sitten tässä blogissakin oli juttua kyborgitorakoista.
Valtamerten tutkimuksessa on jo yli 10 vuoden ajan hyödynnetty merinisäkkäiden kykyä liikkua nopeasti ja tehokkaasti merten syvyyksissä. Napa-alueilla erityisesti hylkeet ovat selviytyneet hyvin, joten ne on valjastettu tutkimuksen tekemisen apuvälineiksi. MEOP eli Marine Mammals Exploring the Oceans Pole to Pole on useiden valtioiden yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia napa-alueiden herkillä merialueilla. Tietoa on kerätty kiinnittämällä hylkeisiin erityisesti tätä tarkoitusta varten suunniteltuja dataloggereita, jotka keräävät ja tallentavat tietoa meren paineesta, lämpötilasta ja suolaisuudesta.
Kuvan lähde: Cristophe Guinet/AFP/Getty Images
Datalogger on elektroninen laite, joka tallettaa dataa suhteessa joko paikkaan tai aikaan, joko erityisen sisäänrakennetun taikka ulkoisen instrumentin, tai sensorin avulla. Sen toiminta perustuu digitaaliseen prosessoriin ja se on yleensä pieni, paristokäyttöinen ja kannettava, ja siinä on sisäinen muisti tiedon tallennusta varten sekä mahdollisesti useita sensoreita.
Hylkeet saattavat sukeltaa jopa 60 kertaa päivässä, ja toisinaan ne käyvät jopa 7000 jalan (2,13 kilometrin) syvyydessä. Niinpä ne ovat tuottaneet mittaamattoman arvokasta tietoa, jonka hankkiminen ihmisvoimin olisi äärimmäisen hidasta ja kallista työtä. Siitäkin huolimatta, että tätä tarkoitusta varten on jo kehitetty erityistä robottiteknologiaa. Vuodesta 2004 lähtien hylkeet ovat keränneet Antarktista ympäröiviltä valtamerialueilta jo yli 300 000 ympäristöprofiilia.
Dataloggeri kiinnitetään hylkeen päähän liimaamalla silloin, kun hylkeet ovat kuivalla maalla. Eläimet otetaan kiinni ja lamautetaan toimenpidettä varten. Laite putoaa pois noin vuoden kuluttua, kun hylje luo nahkansa. Tarkkaa tietoa ei ole, aiheutuuko ja missä määrin laitteesta eläimille stressiä.
Kuvan lähde: Cristophe Guinet/AFP/Getty Images
Laite lähettää tutkijoille satelliitin välityksellä ”twiittauksenomaisesti” hydrografista dataa aina, kun hylkeet nousevat pintaan.
– Hylkeet tuottavat tietoa paikoista, joista tietoa ei ole aiemmin ollut saatavissa. Se on ainutlaatuista, kertoi Mike Sedak, St. Andrew’sin yliopiston merinisäkkäiden tutkimuskeskuksen johtaja uutistoimisto AFP:n haastattelussa. Tietokanta on todellinen kultakaivos, josta on kummunnut jo 77 tieteellistä julkaisua mm. biologian, merentutkimuksen ja tekniikan aloilta. Tietokanta on vastedes avoin kaikille, niin yleisölle kuin tutkijoille.
Mittaukset valottavat myös hylkeiden elämää, koska niiden vaellusreitit perustuvat ilmasto-olosuhteiden vaihteluun. Tietoa saadaan siitä, miten ilmaston muuttuminen muuttaa Antarktiksen merialueita, ja kuinka hylkeet ja muut eläimet sopeutuvat tähän muutokseen.
Datamaman tietotekniikkablogi 