YouTube-videoiden autoreplay, ilmaisten pilvipalveluiden luotettavuus ja tietokonekorjaamojen ammattietiikka

YouTube-videoiden autoreplay

Jos sitä lempibiisiään haluaa kuunnella videon kera YouTubesta useita kertoja peräkkäin joutumatta painelemaan toistuvasti nappeja, konsteja tähän löytyy Internetin ihmemaailmasta niinikään useita.

Selainkohtaiset ohjeet vaikuttavat turvallisilta ja selkeiltä. Jos käytössä on Chrome-selain, kätevintä lienee hoitaa asia tässä videossa esitetyllä tavalla. Firefoxin ohje löytyy täältä.

Kokeilla sietää myös tätä. Vaikutti kaikkein yksinkertaisimmalta tavalta, mutta en mene takuuseen sen toimivuudesta kaikissa tapauksissa, enkä myöskään laillisuudesta tai turvallisuudesta. Katsojapalautteen perusteella kuitenkin kätevä vinkki.

Helpon, mutta niinikään jokseenkin varmentamattoman oloisen tavan löytää myös täältä. Tätä tapaa en ole kokeillut, enkä niin ollen voi mennä takuuseen sen toimivuudesta tai laillisuudesta saati turvallisuudesta.

Ilmaisten pilvipalveluiden luotettavuudesta

Melko kattava ja informatiivinen lista ilmaisista pilvipalveluista löytyy MuroBBS:n keskustelupalstalta täältä. Koko ketju kannattaa lukea, vaikka se on pitkä. MuroBBS:n foorumi on muutenkin ihan kelpo tiedon lähde, jos on aikaa ja halua selata ketjuja. Keskustelu on moniulotteista ja -tasoista, niin kuin aina, kun edistyneet asianharrastajat kokoontuvat. Kuitenkin maallikkotasolla tietokoneen kanssa pärjäileväkin voi sieltä löytää avun.

Vaikeampi, ja tavattoman laaja, on sitten kysymys esimerkiksi siitä, kuka voi nähdä pilvipalveluihin talletettuja aineistoja.

Palveluntarjoajilla on jossain määrin pääsy käyttäjien tallettamiin sisältöihin. Esimerkiksi haitalliseksi katsottu sisältö voidaan poistaa. Siksipä kaikki arkaluontoinen aineisto kannattaa tallettaa muualle kuin pilveen, esimerkiksi muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle.

Mediassa pyörii myös väitteitä, että eri valtioiden turvallisuusviranomaiset seuraisivat käyttäjien toimintaa. Hyviä ohjeita ja periaatteita pilvipalvelujen käyttöön löytyy Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta. Viime marraskuussa oli kuukauden teemana nimenomaan yksityishenkilöiden sekä organisaatioiden pilvipalvelut ja niiden turvallisuus. Kuten Kyberturvallisuuskeskuksen artikkelissa todetaan, tietovuotojen riski on aina olemassa ja sataprosenttisen luotettavaa pilvitallennuspalvelua tuskin on.

Varmuuskopiolevylle murtautuminen edellyttää pääsyä tilaan, jossa sitä säilytetään. Verkkopalveluun murtautumiseen riittää käyttäjätunnuksen ja salasanan hankkiminen esimerkiksi tietojenkalastelun avulla.

Tietojenkalastelusta on lisätietoa mm. täällä.

Pilvipalvelujen tarjoajien sisältö- ja tietoturvapolitiikkaan lienee varmaan paras perehtyä kunkin palveluntarjoajan omilla nettisivuilla tai tukiportaalissa.

Joka tapauksessa on suotavaa tallentaa kaikki itselle arvokkaat tiedot muuallekin kuin pilvipalveluun, ja mieluiten johonkin ulkoiseen tallennusvälineeseen, kuten ulkoinen kovalevy, usb-tikku, DVD-levy tms. Luottamuksellisia tietoja, salasanoja, tunnuslukuja tms. ei koskaan tule tallettaa pilvipalveluun.

Tietokonekorjaamojen ammattietiikka

Eräs lukija pohdiskeli, minkälainen riski on omien salasanojen tai muiden tietojen jne kulkeutumisesta vääriin käsiin, jos koneen toimittaa huoltoon tai korjaamoon.

Yleisesti it-alan työntekijöiltä edellytetään luottamuksellisuuden ylläpitoa. Esimerkiksi helpdesk-työntekijä ei saa paljastaa mitään asiakkaan tietoja, liikesalaisuuksia, tai henkilötietoja joita hänen saatavilleen saattaa tulla konetta tai ohjelmistoja huoltaessaan tai korjatessaan. Tästä voidaan myös sopia kirjallisesti.

On myös olemassa erillinen eettinen säännöstö, jonka on laatinut Tietotekniikan liitto ry.

Samoin alalla hyvin laajalti käytössä olevat IT2010-sopimusehdot velvoittavat yleisten sopimusehtojen 7. kohdassa seuraavasti:

7 SALASSAPITO

7.1 Sopijapuoli sitoutuu pitämään luottamuksellisina toiselta sopijapuolelta saamansa aineistot ja tiedot, jotka on merkitty luottamukselliseksi tai jotka on sellaisiksi ymmärrettävä, sekä olemaan käyttämättä niitä muihin kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske aineistoa tai tietoa, (a) joka on yleisesti saatavilla taikka muuten julkista, (b) jonka vastaanottava sopijapuoli on saanut kolmannelta osapuolelta ilman salassapitovelvollisuutta, (c) joka oli vastaanottavan sopijapuolen hallussa ilman niitä koskevaa salassapitovelvollisuutta ennen niiden saamista toiselta sopijapuolelta, (d) jonka vastaanottava sopijapuoli on itsenäisesti kehittänyt hyödyntämättä toiselta sopijapuolelta saamaansa aineistoa tai tietoa taikka (e) jonka vastaanottava sopijapuoli on velvollinen luovuttamaan lain tai viranomaismääräyksen perusteella.

7.2 Sopijapuolen on välittömästi lopetettava toiselta sopijapuolelta saamansa luottamuksellisen aineiston ja tietojen käyttäminen sekä pyynnöstä palautettava tai hävitettävä kyseinen aineisto luotettavalla tavalla kaikkine kopioineen, kun sopimus päättyy tai kun sopijapuoli ei enää tarvitse kyseistä aineistoa tai kyseisiä tietoja sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Sopijapuolella on kuitenkin oikeus säilyttää lain tai viranomaismääräyksen edellyttämä aineisto.

7.3 Sopijapuolella on oikeus käyttää toimituksen yhteydessä hankkimaansa ammattitaitoa ja kokemusta.

7.4 Tähän kohtaan 7 liittyvät oikeudet ja velvollisuudet jäävät voimaan sopimuksen päättymisen jälkeenkin. Ellei kirjallisesti ole toisin sovittu, nämä oikeudet ja velvollisuudet päättyvät 5 vuoden kuluttua sopimuksen päättymisestä. Sopimuksen päättymisellä ei kuitenkaan ole vaikutusta tähän kohtaan 7 liittyviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jos voimassaolevasta lainsäädännöstä seuraa edellä tässä kohdassa 7.4 todettua pidempi salassapitovelvollisuus.

IT2010-sopimusehtojen 1. kohdan mukaan ”näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan tietotekniikan tuotteiden kauppaan ja käyttöoikeuden luovutukseen sekä palveluihin”.

Suomen lainsäädännössä on myös säännöksiä liittyen yleisemmin vaitiolovelvollisuuteen. Esimerkiksi henkilötietolain 33 §:ssä ja 42 §:ssä on asiaa koskevia määräyksiä.