Palkataan kokenut, kehityskelpoinen nuori huippuosaaja ja muita työelämän ihmeitä

Reaalimaailma ja (työ)elämän suuret käänteet veivät vuosiksi mukanaan. Pahoittelut siitä.

Netizenshipiään ei kuitenkaan hetken passiivisuuden takia menetä. Kiitokset siitä.

Niinpä yritän jatkossa käyttää useammin sanan- ja ilmaisunvapauttani tässä blogissani. Olen tällä välin verrytellyt sormiani muualla viidakossa, mutta kanavia ei voi koskaan olla liikaa.  Yritän myös pysyä asiassa.

Työelämän haasteet ovat kasvaneet ja vaatimukset siinä mukana, niin työntekijöiden kuin -antajien asettamat. Joillakin aloilla osaavat työntekijät ovat niin vähissä, että uudet alalle tulijat voivat valita työnantajansa, kun taas toisaalla harvoista vapaista työpaikoista käydään ankaraa kilpailua hakijoiden kesken ja työnantajien täytyy vain valita parhaat päältä.

Joihinkin aloihin ja työtehtäviin liittyy taikauskon kaltaisia odotuksia ja toiveita, niin työntekijöiden kuin -antajien puolelta. Työpaikkailmoituksia selaillessa ei voi välttyä vaikutelmalta, että toisinaan varsin vaatimattomiakin, harjoittelijatason työtehtäviä tekemään etsitään henkilöä, jolla on laaja kokemus, kielitaito ja osaaminen. Toisinaan suorastaan hullunkurisella tavalla. Eräässäkin ilmoituksessa, joka ei ole enää pariin vuoteen ollut aktiivinen, etsittiin korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, joka osaa sujuvasti useita eri kieliä, hallitsee laajoja kokonaisuuksia ja on innokas kehittämään työtään, toimialaa ja erityisesti työnantajansa liiketoimintaa, laajan ja vaihtelevan, kyseisen toimialan työkokemuksensa pohjalta. Työtehtävien lähempi tarkastelu osoitti, että henkilön tehtävänä oli pääasiallisesti vastata puhelimeen ja tehdä joitakin avustavia tehtäviä osa- ja määräaikaisesti muutaman tunnin viikossa. Palkkatoiveen sai sentään esittää.

Toisaalta jokainen internetin ihmeellisessä maailmassa joskus vaellellut tietää, miten epärealistisia odotuksia työnhakijoilla voi olla hakemistaan paikoista, niiden tarjoamista työsuhde-eduista ja työtehtävien sisällöistä sekä työsuhteen muista ehdoista, palkka mukaan lukien. Turhautumat ja pettymykset puretaan sitten värikkäästi somessa, ja samalla tullaan ehkä tuhonneeksi urakehitysmahdollisuudet pitkäksi aikaa.

Ict-alalle etsitään jatkuvasti uusia osaajia, ja viime aikoina on mediassa käyty keskustelua erityisesti naisten liian vähäisestä mielenkiinnosta alaa kohtaan. Ilmeisesti on edelleen jonkinasteinen mysteeri, miksi naiset eivät hakeudu ict-alalle miesten tavoin. Naisia kuitenkin ilmeisesti alalle haluttaisiin. Keskustelua käydään paljolti nimenomaan naisista ja miehistä, vaikka varmaan samaan keskusteluun mahtuvat kaikki muutkin mahdolliset sukupuolet.

Bongasin hiljattain sangen mielenkiintoisen tekstin liittyen ainakin epäsuorasti aiheeseen. Monesti naiset kysyttäessä perustelevat vastahakoisuuttaan hakeutua ict-alalle sillä, että eivät mielestään osaa matematiikkaa riittävän hyvin tai syvällisesti. Itsekin lukeudun näihin, vaikka en edes kovin hyvin tai syvällisesti tiedä, minkälaista matematiikkaa pitäisi osata voidakseen hakeutua ict-alalle. Joka tapauksessa olen varma, etten osaa kyllin hyvin. Lisäksi olen varma siitä, etten pärjää kilpailussa miesten kanssa.

Seuraan niin paljon kuin ehdin ict-alan tapahtumia, uusia keksintöjä ja kehityskulkuja, tarvittaessa useammalla kielellä. Olen aina valmis oppimaan uutta, opettelemaan uusia taitoja ja laajentamaan osaamistani, tekemään työtä ryhmässä tai yksin, etänä tai toimistolla. En kaihtaisi esimiestehtäviäkään. Ynnä muuta, ynnä muuta, mitä edellytyksiä työpaikkailmoituksissa tavanomaisesti luetellaan.

Olen opiskellut myös humanistisia aineita, kuten esimerkiksi kirjoittamista, ja haaveenani on ollut alun perin päätyä aivan muualle, kuin mihin olen nyt päätynyt, monen mutkan kautta. Henkilökohtainen profiilini ei kuitenkaan ole nyt keskeinen, vaan keskeistä on se, että tuon tekstin mukaan esimerkiksi minun osaamisprofiilillani varustettu henkilö, joka sattuu olemaan sukupuoleltaan nainen, voisi päätyä myös ict-alalle.

Tekstin kohderyhmänä ovat oletettavasti nuoret (ikähaarukkaa ei mainittu), sukupuoleen katsomatta, eivätkä esimerkiksi oman ikäluokkani edustajat. Kuitenkin väitän, että tuolla ulkona on paljon nimenomaan naisia, ikäluokkaan katsomatta, jotka ehkä juuri nyt, parasta aikaa,  suunnittelevat alanvaihtoa, etsivät töitä ja ovat valmiita omaksumaan uuden toimialan, vaikkapa ict-alan, mutta eivät näe, että heidän osaamisellaan olisi siellä käyttöä, tai eivät ainakaan oivalla, millä tavalla voisivat osaamistaan ja taitojaan ”myydä” alan organisaatioille. Kun eivät ”osaa” ict:tä, kun eivät ”osaa” matikkaa.

Ilahduttavaa on, että löysin tuon tekstin Facebookista omasta syötteestäni. Ja kyllä, Facebook tietää, kuinka vanha olen.

 

 

 

Jouluteema 2015: Lähiverkot – Mitä ne ovat?

Internet on verkkojen verkko. Tänä päivänä Internet on lähes koko maapallon laajuinen. Valtamerten pohjissa kulkee kaapeleita, joita pitkin tieto siirtyy  mantereelta toiselle tänä päivänä jo valtavalla nopeudella, jopa 2,5 Gb/s.

Mitä ne verkot, joista Internet muodostuu, sitten ovat? Ne voivat olla valtioiden tai kaupunkien julkisia verkkoja tai peräti vain yksittäisten yritysten, laitosten tai kotien alueilla ylläpidettyjä yksityisiä tietoliikenneverkkoja, lähiverkkoja. Kun erilaiset verkot liitetään toisiinsa tietoliikenneteknologian avulla, syntyy Internet.

Lähiverkko on siis tietyllä maantieteellisellä alueella toimiva tietoliikenneverkko. Tutuin lähiverkko itse kullekin voisi olla oman kodin, koulun tai työpaikan lähiverkko, jossa verkon piirissä olevat tietotekniset laitteet on yhdistetty toisiinsa ja useimmiten myös Internetiin joko kaapeleilla tai langattomasti.

Tietokoneita, jotka on liitetty verkkoon ja osallistuvat verkon toimintaan, kutsutaan isäntäkoneiksi (eng. ’host’), tai päätelaitteiksi.

Tietokoneita, jotka erityisen niihin asennetun ohjelmiston avulla tarjoavat ja toimittavat informaatiota samassa verkossa oleville isäntäkoneille, kutsutaan palvelimiksi, esimerkiksi sähköposti- tai web-palvelimiksi. Palvelimet ovat toisin sanoen tietokoneita, joihin on asennettu yksi tai useampi käyttötarkoitukseen sopiva palvelinohjelmisto. Ne voivat palvella samanaikaisesti useita päätelaitteita.

Tietokoneita, jotka niihin asennetun ohjelmiston avulla voivat pyytää palvelimelta informaatiota ja toistaa sen, kutsutaan asiakaskoneiksi (eng. ’client’). Tällainen ohjelmisto on esimerkiksi nettiselain, kuten Edge, Chrome tai Firefox. Yhteen asiakaskoneeseen voi olla asennettuna useita ohjelmistoja ja ne kaikki voivat suorittaa tehtäviä yhtäaikaisesti käyttöjärjestelmässä (kuten Windows, OSX, Linux).  Sama käyttäjä voi yhtä aikaa kirjoittaa sähköpostia, käsitellä kuvia kuvankäsittelyohjelmalla ja surffata Internetissä ja pyytää ja saada tätä varten informaatiota useilta palvelimilta.

Mikäli saman verkon tietokoneet toimivat sekä palvelimina että asiakaskoneina, on kyseessä vertaisverkko (eng. ’peer-to-peer’). Silloin tietokoneet voivat jakaa keskenään esimerkiksi tiedostoja tai tulostimen.

Verkon perusrakenne eli infrastruktuuri voi täten olla hyvinkin yksinkertainen tai monimutkainen. Infrastruktuurissa on kolme peruskomponenttia: laitteet, kaapelointi ja prosessit.

Laitteet ja kaapelointi ovat verkon fyysisiä elementtejä, eli kannettavia tai pöytätietokoneita, kytkimiä, reitittimiä, modeemeja ja näiden välillä kulkevia kaapeleita. Verkko voi myös olla langaton, jolloin kaapeleita ei ole, vaan tieto kulkee halki ilman ja jopa seinien läpi radiotaajuuksilla. Englannin kielessä tätä verkon fyysistä osaa kuvataan sanalla ’media'(medium =  väline), joka sisältää myös langattomat yhteydet. Fyysiset komponentit ovatkin tavallaan välineitä, joiden välityksin tieto kulkee. Tässä yhteydessä ei  kuitenkaan viitata joukkotiedotusvälineisiin, joista käytetään myös yhteiskäsitettä media.

Prosesseja puolestaan suorittavat loogiset elementit, eli sovellukset, joita tietokoneilla käytetään. Sovellukset juuri ohjaavat ja siirtävät tietoa verkossa. Ne ovat verkkojen toiminnalle välttämättömiä.

Jokaisella verkkoon kytketyllä päätelaitteella on tietty osoite, jolla se voidaan tunnistaa joko tiedon lähettäjäksi tai vastaanottajaksi. Laitteilla, jotka välittävät tietoa, kuten kytkimillä ja reitittimillä, on myös tietty osoite. Kytkimet ja reitittimet hyödyntävät tiedon lähettäjän ja vastaanottajan osoitteita sekä yhteyttä koskevia tietoja etsiessään tiedolle sopivaa reittiä verkossa tai verkkojen välillä.

Tätä kaikkea voisi verrata postin kulkemiseen. Jos pieni Matti-poika haluaa lähettää Joulupukille kirjeen, Matin on kirjoitettava kirjekuoreen Joulupukin nimi sekä osoite, jotta posteljooni osaa kuljettaa kirjeen oikeaan paikkaan ja oikealle henkilölle, käyttäen parasta – joskaan ei aina nopeinta – mahdollista reittiä. Matin on kirjoitettava kuoreen myös oma osoitteensa. Lisäksi osoitteen on oltava oikein kirjoitettu ja posteljoonin kyettävä varmistumaan siitä, että henkilö, jolle hän kirjeen toimittaa, todella on Joulupukki. Jos kirjeen vastaanottaa joku muu kuin Joulupukki, hän todennäköisesti palauttaa kirjeen, tai vain heittää sen roskiin, jolloin viesti ei ikinä mene perille eikä Matti-pojan joululahjatoive päädy Joulupukin tietoon. Jos väärä vastaanottaja on rehellinen ihminen ja palauttaa kirjeen, voi Matti vielä tarkistaa osoitteen ja lähettää sen uudelleen, jolloin kirje päätyy sinne, mihin oli tarkoituskin.

Seuraavissa Jouluteeman osissa tutustutaan mm. verkon arkkitehtuuriin, pilvipalveluihin, verkon tietoturva-asioihin ja moniin muihin lähiverkkojen ominaisuuksiin.

 

 

 

 

 

 

Hopeaiset housut

Vuonna 2006 matkapuhelimet alkoivat yleistyä räjähdysmäisesti. Neljä Munich Business Schoolin opiskelijaa, Daniel Herter, Berno Delius, Peer-Boy Matthiesen ja Nick Piepenburg, päätyivät miettimään, minkälaisia sivuvaikutuksia matkapuhelinten jatkuvalla käytöllä voisi olla. Neljää nuorukaista huolettivat erityisesti sen seuraukset, kun matkapuhelimia pidetään kaiken päivää housujen taskuissa, erään toisen hyvin tärkeän asian välittömässä läheisyydessä.

Joel M. Moskowitz, Berkeleyn yliopiston perheiden ja yhteisöjen terveyden tutkimuskeskuksen johtaja toteaa olevan yhä todennäköisempää, että matkapuhelimet, tänä päivänä lähinnä älypuhelimet, ovat haitallisia pään ja niskan alueille kohdistuvan säteilyn mahdollisesti tuottaman syöpäriskin takia. Monet tutkijat ovat vuoden 2011 jälkeen tehtyjen tutkimusten perusteella tulleet siihen käsitykseen, että radiotaajuussäteily saattaa aiheuttaa syöpää.

Täyttä yksimielisyyttä matkapuhelinten säteilyn aiheuttamista vaaroista ei kuitenkaan ole. Tutkimusta niin puolesta kuin vastaan vaikeuttaa se tosiasia, että aikajänne on varsin lyhyt, vain noin 20 vuotta. Säteilyn pitkäaikaisista vaikutuksista ei siksi vielä ole riittävästi tietoa.

Miessukupuolen kannalta huolestuttavaa on se, että joidenkin viimeisimpien tutkimusten mukaan korkeataajuuksiset elektromagneettiset aallot heikentävät siittiöitä pitkällä aikavälillä. Tämän ilmiön mekanismia eivät tutkijat ole vielä täysin selvittäneet, mutta ilmeisesti säteilyn tuottama kuumuus on voitu sulkea pois.

Neljä opiskelijakaverusta kuitenkin tutkivat asiaa jo vuonna 2006 ja havaitsivat, että hopea suojaa tehokkaasti radiotaajuussäteilyltä. He eivät kuitenkaan saaneet vielä tuolloin selville, miten sitä voisi parhaiten hyödyntää pukeutumisessa.

Seitsemän vuotta myöhemmin, saatuaan opintonsa päätökseen ja tehtyään jonkin aikaa erilaisia työtehtäviä, miehet kaivoivat idean uudelleen esiin. He löysivät kankaan, joka jo sisälsi jonkin verran hopeaa. Kangasta käytettiin tietynlaisia iholla esiintyviä allergioita potevien ihmisten asusteissa. Kankaan hopeapitoisuutta lisättiin niin, että sen koostumuksesta lopulta 20 % oli hopeaa, 60 % polyesteria ja loput polyamidia.

Kangas estää säteilyn kulkeutumisen kehoon tehokkaasti kuin luodinkestävä liivi, mutta on samanaikaisesti pehmeää ja mukavaa käytössä sekä pesunkestävää. Saksan asevoimien yliopiston testaamat ja sertifioimat bokserishortsit torjuvat 98 % matkapuhelimen tuottamasta säteilystä.

Ryhmä löysi tuotteelleen valmistajan, Edelweiss GmbH:n, ja myyntiä ja markkinointia varten perustettiin yhtiö, joka sai nimekseen Kronjuwelen – Kruununjalokivet. Rahoitusta he hankkivat Kickstarter-kampanjalla.

Boksereita on suunniteltu mm. useissa eri väreissä, koska herrasmiehille luonnollisesti myös tuotteen ulkonäkö merkitsee paljon. Tärkeintä on kuitenkin se, että ryhmä uskoo kehittäneensä entistä turvallisempia alusvaatteita miesten käyttöön. Kampanjassaan ryhmä silti myös mainitsee, että eivät voi sataprosenttisesti taata tuotteensa pystyvän estämään sairaudet.

Tässä kohtaa saattaa herätä kysymys, että entäpä naiset? Eivätkö he altistu säteilylle yhtä lailla kuin miehet?

Tulevaisuudessa tähänkin on aikomus tarttua. Naisen anatomia on erilainen ja haasteellinen suojeltava sikäli, että säteilylle herkät elimet sijaitsevat vartalon sisäosissa. Lisäksi naisilla on miehiä yleisemmin tapana kuljettaa matkapuhelinta muualla kuin taskuissaan, kuten laukussa, jossa saattaa olla myös muita tavaroita, jotka osaltaan suojaavat myös säteilyltä. Joidenkin viimeisimpien tutkimusten mukaan säteilystä saattaisi kuitenkin olla vaaraa naisen kohdussa kehittyvälle sikiölle, joten ryhmän tavoitteena on jossain vaiheessa kehittää ”hopeavarustus” myös naisille.

Hakujätin elämää

Hakujätti Google on viime aikoina ollut mediassa esillä vähemmän mairittelevissa yhteyksissä.

Suuryrityksen rekrytointijärjestelmä on saanut arvostelua osakseen jo vuosien ajan, arvattavasti myös hyvästä syystä. Erityisesti Googlen palvelukseen himoitsevia on harmittanut hakuprosessin hitaus. Hiljattain uutisoitiin Googlen Haminan palvelinkeskuksen johtajan harmittelevan sitä, kuinka Suomesta ei tahdo löytyä riittävästi hyviä hakijoita palvelinkeskuksessa tarjolla oleviin työpaikkoihin. Googlen hakuilmoituksia esimerkiksi Linkedinissä kolunneena olen tullut siihen tulokseen, että ehkä Googlen ja suomalaisten näkemykset ”hyvistä” hakijoista eivät kaikilta osin kohtaa. Suomessa akateemisesti koulutetut työntekijät ovat kaikilla aloilla suhteellisen arvostettuja. Google hakee muunmuassa määräaikaisiin harjoittelijan tehtäviin, joissa työtehtävät eivät luvalla sanoen ole vaikuttaneet järin vaativilta (vaan mistäpä minä sen tietäisin), henkilöä, jolla on vuoden sisällä valmistumassa minimissään BA/BS-tason tutkinto jostain eurooppalaisesta korkeakoulusta ja monipuolinen kielitaito. Suositeltavat edellytykset ja osaaminen ovat sitten ihan omaa luokkaansa. Nähtävästi tehtävistä kuitenkin maksetaan harjoittelijatason palkkaa. Sitä ei käy kieltäminen, etteikö tuo harjoittelupaikka voisi olla ainutkertaisen hieno tilaisuus työskennellä yhdessä maailman kuuluisimmista suuryrityksistä.

Toinen kiusallinen asia Googlen Euroopan bisneksissä ovat olleet muutaman vuoden ajan muhineet epäilyt määräävän markkina-aseman käytöstä. EU: komissio on 15.4.2015 toimittanut Googlelle syytelistan, jonka mukaan Google olisi ohjannut hakutuloksissa verkkoliikennettä vain omiin palveluihinsa ja siten rikkonut kilpailulakia.  Googlea kehotetaan korjaamaan asia lopettamalla yksinomaan omien palvelujensa ehdottaminen ja sisällyttämällä hakutuloksiin myös kilpailevia yrityksiä. Googlella on 10 viikkoa aikaa vastata syytöksiin. Samankaltaisia syytöksiä Googlea vastaan on esitetty myös liittyen Android-käyttöjärjestelmään. Googlen epäillään estäneen kilpailevien käyttöjärjestelmien kehittämistyön ja markkinoille pääsyn. Jos yhtiö todetaan syylliseksi kilpailulakien rikkomiseen, se voi joutua maksamaan jopa miljardien määräiset sakot.

Johtuipa näistä ikävistä väännöistä tai ei, Google on nyt tehnyt jonkinlaisen kädenojennuksen käyttäjiään kohtaan ja tarjoaa heille työkalun, jolla kaikki halukkaat voivat ladata hakuhistoriansa. Tähän on muodostunut painetta, kun ihmiset ovat halunneet käyttöönsä omistamansa materiaalin, eli hakuhistoriansa. Jo aiemmin on käyttäjä voinut tarkastella hakuhistoriaansa, mutta nyt ensimmäistä kertaa hakuhistorian voi siis myös ladata koneelleen.

Tämä kaikki tietenkin siis sillä edellytyksellä, että käyttäjällä on Google-tili, joihin toiminto on siis lisätty.

Toiminnon avulla voidaan tuoda henkilön hakuhistoria Google Driveen, josta se sitten voidaan ladata. Haut on tallennettu ZIP-arkistona ja tiedostot luokiteltu vuosittain ja neljännesvuosittain. Kun arkisto on luotu, ilmaantuu varoitus, jossa kehotetaan lukemaan tarkasti tiedostoja koskeva julkilausuma, jossa käyttäjiä neuvotaan olemaan lataamatta hakuhistoriaansa julkisessa käytössä olevalle tietokoneelle yksityisyyden suojan turvaamiseksi. Suositeltavaa olisi myös suojata data kaksivaiheisella tunnistautumisella sekä estää kolmansien osapuolien pääsy tietoihin.

Googlen hakuhistorian voi ladata menemällä hakuhistoriasivulle ja seuraamalla siellä helppoja ohjeita. Google lähettää sähköposti-ilmoituksen, kun arkisto on luotu Google Driveen.